Tuolla mullassa voi melkein kuulla kuhinaa, sellaisella voimalla sieltä pukkaa uutta elämää. Lumet ovat sulaneet jo kaikista kukkapenkeistä, vain rakennusten välissä ja tien varressa on pienenevät keot. Tänään oli niin ihanan aurinkoinen ilma, että oli suorastaan pakko pakata tytöt ulkovaatteisiin ja painua pihamaalle. Tytöillä ei kyllä ollut mitään sitä vastaan.
Varastosta kaivettiin keinut ja molemmat neidit saivat kevään ensimmäiset keinuvauhdit. Pian kuitenkin aloin jo kuikuilemaan kukkapenkkeihin päin, jotta pääsisinköhän millään tuonne kaivelemaan. Syksyn lehtiä on penkeissä vielä paksu kerros, mutta sieltä ne krookuksen piipat vaan lehtien läpi työntyvät. Nyt ne onkin jo vaikea puhdistaa lehdistä. Ensimmäiset krookuksen kukatkin olivat jo avautuneet puoleenpäivään mennessä, vaikka aamulla katsoin vasta ikkunasta nuppuja.
Aloittelin esikoiskukkapenkin putsausta, kun sain vihdoinkin nuoremman neidin pois keinusta ja rattaisiin istumaan. Siivosin lehdet esikoiden päältä ja katkoin kuivat kukkavarret isomaksaruohosta ja tyräkeistä. Sieltä juuresta pilkistikin jo uudet pienet alut. Muita alkuja näkyi myös, ainakin ukonhatussa sekä akileijassa. Puolet putsattuani, pikkuneiti oli sitä mieltä, että nyt riittää ja homma jäi siltä erää siihen. Suunnittelin palaavani sorvin ääreen kun Ukko herää yövuoron jälkeen. Penkkien putsaukseen menee vielä eräskin tovi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti