keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Virkattuja "nuorisopipoja" tuplaten



Olen jo jonkun aikaa halunnut tehdä jotakin pojalleni neuloen. Jätkä ei ole millään muotoa villapaitaihminen ja villasukkahuollosta huolehtii äitini. Mahdollisuuksiksi jäivät siis pipot ja lapaset. Lapasia olenkin tehnyt ajan saatossa useampia pareja, joten nyt oli sitten pipon vuoro.

Sopivan mallin ja langan hankkiminen jäi muhimaan joksikin aikaa. Lanka piti olla tietysti kutiamatonta, vaihtoehtoja puuvilla tai akryyli. Puuvilla tuppa hieman venymään, joten päädyin akryylilankaan, vaikka en yleensä olekaan keinokuitujen ystävä. Malli olikin hankalampi juttu, sillä en halunnut tehdä mitään perusjätkäpipoa vaan jotain trendikkäämpää. Kävimme yhtenä päivänä eräässä urheiluliikkeessä, ja siellä sattui silmiini paksusta langasta virkattu pipo. Siltä seisomalta päätin tehdä sellaisen ja sainkin pojan hyväksynnän projektille. Poika tuppaa olemaan niin nirso vaatetuksensa, varsinkin pipojen , suhteen. Anttilasta käsiini tarttui halpislankaa joka sattui soveltumaan pipon materiaaliksi mitä parhaiten, 100% akryylia.

Ensimmäinen pipoviritelmä hieman epäonnistui, sillä siitä tuli hieman liian löysä. Mitään ohjetta tai mallia pipoon minulla ei ollut, joten sovelsin siinä samalla virkatessani. Ensimmäinen pipo menikin sitten Ukolle. Seuraavasta piposta tuli sopivan kireä ja se sattui pojan päähän paremmin. Nyt on sitten samanlaiset pipot miehelläni ja pojallani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti